Ahlforsin Sukuseura ry

Meistä

Nämä sivut ovat avatut sukuseuralaisten käyttöön loppuvuodesta 2010. Ne sukuseuran jäsenet, jotka haluavat sivuilla tutustua myös sukutauluihin ja Lepänlehdykäinen -lehteemme, saavat pyynnöstä ylläpitäjältä käyttäjätunnuksen ja salasanan.

Näillä sivuilla haemme linjaa kokonaisuuden toteuttamiselle. Tässä tulisi merkittävänä apuna olemaan tiedottaminen uusista sivuistamme ja erityisesti palautteen ja toivomusten esittäminen. Palaute mielellään joko minulle henkilökohtaisesti tai sivuillamme olevan vieraskirjan kautta.

Nyt alkuun aineisto on vielä melko vaatimaton ja sukutaulutkin toistaiseksi pdf-muodossa Asmo Leppäkosken kirjan kopiona. Kirjan julkaisun jälkeen on tapahtunut suvussamme kuitenkin paljon, on kuolleita, syntyneitä, vihittyjä jne, joista tietoa ei ole. Nyt esillä olevalla aineistolla kuitenkin aloitetaan.

Päämääränä oli, että lehtemme Lepänlehdykäinen saadaan myös nettiversiona, samoin sivuilla on tarkoitus informoida ajankohtaisista asioista. Valokuvakokoelman perustaminen ja kasvattaminen on tärkeä päämäärä henkilötietojen tallentamisessa jälkipolville. Esitänkin jo nyt toiveen kuvien toimittamisesta minulle, vanhemmasta päästä voitaisiin aloittaa.

Sukuseuramme on perustettu Harjavallassa pidetyssä kokouksessa 16.4.1989 ja perustamiskirja on nähtävissä alaotsikossa “Suvun historiaa”.

”Suku Ahlfors Mäntsälästä.”

Suku ei ole kuitenkaan alkujaan Mäntsälästä. Sekä Heikki että Aapo, jotka ensimmäiseksi ottivat nimen Ahlfors, olivat syntyneet Nurmijärvellä, josta he tulivat perheensä jäseninä 1800 – luvun alussa Mäntsälään. Mäntsälä on kuitenkin jollakin tavalla suvun ”keskuspaikka”, ja kun on muitakin Ahlfors-sukuja, katsoin tarpeelliseksi tehdä nimeen jonkin lisäyksen, joka erottaisi tämän suvun niistä muista.

Ohjeita lukijalle

Sukututkimus perustuu taulujen käyttöön. Kukin taulu  sisältää pääsääntöisesti yhden perheen.  Siinä on ensimmäisenä roomalaisin kirjaimin luku, joka osoittaa monennestako polvesta (Heikistä tai Aaposta) lähtien on kysymys ja sitten sen sukuun kuuluvan jäsenen nimi, jonka perheestä on kysymys.  Seuraavaksi tulee viittaus siihen tauluun, mistä löytää hänen vanhempansa.  Henkilötietojen jälkeen on puolisoiden ja heidän vanhempiensa nimet sekä lopuksi lapset.  Lapsen nimen edessä oleva luku ilmaisee, monennenko puolison lapsesta on kysymys.  Mikäli lapsella on oma perhe, josta on tietoja, on sen taulun numero heti nimen jälkeen nähtävissä.

Nimien kirjoittaminen on hieman ongelmallista.  Suvussa on selvästi sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä haaroja, joten vanhemmat nimet saattavat olla kumpaa kieltä tahansa puhuneiden käyttämiä. 

Vanhoissa arkistoissa nimet kuitenkin esiintyvät ainoastaan ruotsiksi kirjoitettuina, kirjurin harkinnan mukaan, eikä silloin todella käytettyjä nimiä saa mitenkään selville.  Pääsääntöisesti olen muuttanut nimet suomeksi ja varsin usein siihen ei ole ollut muuta mahdollisuutta, kuin yksinkertaisesti vain päätellä, mikä käytetty nimi olisi saattanut olla.  Niinpä esimerkiksi Abram tai Abraham on nyt saanut muodon Aapo, Aleksis Kiven ”Seitsemän veljeksen” mukaan, joista Aapon kerrotaan ”saarnaavan kuin Aabrahammi”.  Ja Aleksis Kivihän oli Nurmijärveltä kotoisin.  Tämän vuosisadan puolella olen kuitenkin pyrkinyt noudattamaan sitä nimeä, joka kirjoista löytyy, tai jonka sukulaiset ovat itse ilmoittaneet.

Sukututkimuksessa käytetään henkilöstä nimeä, jonka hän on ensiksi saanut.  Jos hän on myöhemmin itse nimensä valinnut, käytetään sitä.  Osoitteiston takia olen käyttänyt tiedostossani nimeä, jota henkilö nykyisin käyttää.  Sen muuttaminen on joissakin tapauksissa ehkä jäänyt suorittamatta.  Yleensä nimet kuitenkin löytyvät (e. ent. myöh. o.s.) lisäyksen avulla.

Alussa olevan sisällysluettelon avulla lienee selvitettävissä kirjan henkilöiden keskinäinen sukulaisuus.  Sieltä löytyy toivottavasti ainakin vanhemman polven vielä muistamat esivanhempamme.

Varsinainen sukukirja on jaettu kolmeen osaan.  Esipolvet käsittää sukupolvet I – III ja lisäksi ne henkilöt, joiden jälkeläisiä ei ole kovin paljon. 

Suvun päähenkilöiden Heikin ja Aapon suvut muodostavat kumpikin oman osansa.  Näissä on siis sukupolven numerointiin lisättävä 3 polvea, jotta päästään tässä kirjassa koko suvun alkavaan Aapo Aaponpoikaan. Lopussa on vielä hakemisto, joka viittaa tauluihin, eli perheisiin, joista heidät pitäisi löytää.

Sekä Heikin että Aapon ”suvuissa” on kummassakin neljä ”haaraa”, jotka ovat tulleet tutuiksi jo sukukokouksissa käynneille ainakin sukuseuran hallituksen valinnan yhteydessä. Kun vanhimman ja nuorimman haaran kantavanhempien ikäero on peräti 44 vuotta, on siitä kieltämättä seurauksena omat vaikeutensa sukulaisuussuhteiden selvittämiseksi.

Kirjan tiedot perustuvat suvulta saatujen tietojen lisäksi pääasiassa kirkonkirjoihin, joita olen itse tutkinut sekä kirkkoherranvirastoissa että filmeiltä. Pääasiassa on ollut kyse rippikirjoista, mutta usein myös historiakirjoista (syntyneet, vihityt, kuolleet), tai niiden kopioista Kansallisarkistossa, n.s. Mustista kirjoista, jotka nekin nyt ovat filmeinä saatavissa. Paljolti ovat myös virkatodistukset olleet lähteinäni. Muut mahdolliset lähteet olen maininnut asianomaisessa kohdassa.

Mukavia hetkiä sivujemme parissa ja palautetta odottaen: Sivujen ylläpitäjä pekka.taitto@luukku.com